Rakastan ruokakaupassa käyntiä – ja juuri siksi yritän välttää sitä arkiostoksilla!
Voisiko kaupassa käymistä vähentämällä säästää rahaa, aikaa ja ehkä vähän hermojakin? Fiksumpi ruokavuosi ei tarkoita pelkästään halvempien tuotteiden metsästämistä, vaan myös oman arjen ja ostotottumusten tarkastelua. Yksi minun toimivimmista keinoistani on kaupan keräilypalvelu ja etukäteen suunnitellut ostoslistat.
Mie rakastan ruokakaupassa käyntiä. Siis ihan oikeasti!
Tykkään kierrellä hyllyjen välissä, katsella uusia tuotteita, etsiä inspiraatiota ja miettiä, mitä kaikkea hyvää niistä voisi valmistaa. Ruokakauppa on miulle välillä melkein kuin ideapankki.
Mutta tässä piilee myös ongelma. Mie saan aivan liikaa ideoita!
Lähden hakemaan maitoa, leipää ja muutamaa arkista perustarviketta. Yhtäkkiä ostoskorissa onkin raaka-aineita kolmeen uuteen reseptiin, joku kiinnostava uutuustuote ja muutama tarjous, joita en edes tarvinnut.
Ja sitten ihmetellään, miksi jääkaappi on taas täynnä.
Tämän takia olen alkanut käyttää arkiostoksissa paljon kaupan keräilypalvelua. Ei siksi, etten tykkäisi käydä kaupassa, vaan juuri siksi, että tykkään siitä ehkä vähän liikaakin.
Vakio-ostoslista on yllättävän hyvä arjen apuri
Oletko koskaan miettinyt, kuinka paljon samoja tuotteita teidän perheessä ostetaan viikosta toiseen? Maito, leipä, kananmunat, jogurtit, hedelmät, kasvikset, kahvi ja muut kodin perustarvikkeet. Monessa perheessä iso osa ostoksista toistuu melko samanlaisena viikosta toiseen.
Miksi siis kirjoittaa koko ostoslista joka kerta uudelleen?
Vakio-ostoslista tarkoittaa yksinkertaisesti listaa tuotteista, joita kotona tarvitaan säännöllisesti. Se toimii ostosten suunnittelun pohjana, jota täydennetään viikon ruokalistan ja todellisen tarpeen mukaan.
Ja tässä on yksi tärkeä asia: vakio-ostoslista ei tarkoita sitä, että kaikki listalla olevat tuotteet pitäisi ostaa joka viikko! Ensin tarkistetaan, mitä kotoa löytyy, ja vasta sitten päätetään, mitä tarvitaan lisää.
Kun perustarvikkeet ovat valmiiksi listalla, on paljon helpompi hahmottaa myös niiden kustannuksia. Jos perheen tavallisiin viikko-ostoksiin kuluu tietty summa, tietää jo etukäteen, paljonko ruokabudjetista jää viikon muihin aterioihin.
Samalla huomaa helpommin, jos jokin tuote jää toistuvasti käyttämättä tai sitä ostetaan enemmän kuin tarvitaan.
Ostoslista, jota koko perhe voi täydentää
Yksi kätevä tapa helpottaa ostosten suunnittelua on yhteinen digitaalinen ostoslista.
Nykyään on paljon erilaisia sovelluksia, joissa ostoslistan voi jakaa muiden perheenjäsenten kanssa. Esimerkiksi Google Keep, Microsoft To Do ja erilaiset ostoslistasovellukset mahdollistavat yhteisten listojen käytön.
Tällöin jokainen voi lisätä listalle tuotteita sitä mukaa, kun huomaa jonkin olevan loppumassa.
Kahvi loppumassa? Listalle. Viimeinen hammastahnatuubi otettu käyttöön? Listalle.
Joku söi kaikki banaanit? No, taas listalle.
Näin ostosten suunnittelu ei jää vain yhden ihmisen muistin varaan. Meillä arki on välillä aikamoista aikataulujen yhteensovittamista, joten kaikki pienet keinot vähentää ylimääräistä säätämistä ovat tervetulleita.
Yhteisen listan suurin hyöty ei välttämättä ole edes rahallinen säästö, vaan se, ettei kaikkea tarvitse yrittää muistaa itse.
Keräilypalvelu auttaa minua pitämään ostokset hallinnassa
Mie käytän kaupan keräilypalvelua paljon juuri siksi, että pystyn suunnittelemaan ostokset rauhassa.
Verkkokaupassa näen ostoskorin loppusumman jo ennen tilaamista. Voin lisätä tuotteita, poistaa niitä ja miettiä, ovatko kaikki ostokset oikeasti tarpeellisia. Jos summa alkaa nousta liian suureksi, on helppo tarkastella, mistä se muodostuu.
Kaupassa sama tilanne voi olla hankalampi. Ostoskori täyttyy pikkuhiljaa, ja lopullinen summa paljastuu vasta kassalla. Verkkokaupassa voin myös tehdä ostoksia useammassa vaiheessa. Aloittaa vaikka viikon ruokalistasta, lisätä perustarvikkeet ja tarkistaa lopuksi, mitä kaapeista jo löytyy.
Eikä tarvitse kävellä kaikkien niiden houkuttelevien uutuushyllyjen ohi! Tämä on miulle ehkä kaikkein tärkein hyöty. Kun en näe jokaista kiinnostavaa tuotetta, en myöskään keksi niille jatkuvasti uusia käyttötarkoituksia.
Mutta eikö keräilypalvelu maksa?
Maksaa yleensä, ja tämä kannattaa ehdottomasti huomioida.
Keräilypalvelun hinta vaihtelee kaupan, noutoajan ja palvelun mukaan. Lisäksi verkkokaupan ja kivijalkakaupan tuotteiden hinnat tai tarjoukset voivat poiketa toisistaan. Siksi keräilypalvelua ei kannata automaattisesti ajatella säästökeinona.
Mutta mietitäänpä asiaa toisesta näkökulmasta.
Jos keräilypalvelu maksaisi esimerkiksi 5 euroa ja sen avulla jäisi ostamatta 15 euron edestä turhia heräteostoksia, rahaa säästyisi lopulta 10 euroa. Tämä on tietenkin vain esimerkki, eikä jokaisella kauppareissulla synny samanlaista säästöä.
Oleellista on miettiä, mikä on palvelun todellinen vaikutus juuri omiin ostotottumuksiin.
Jos teet jo valmiiksi tarkat ostoslistat, pysyt niissä ja tykkäät käydä kaupassa, keräilypalvelu ei välttämättä tuo merkittävää rahallista hyötyä. Mutta jos ostoskoriin eksyy helposti kaikkea ylimääräistä, tilanne voi olla toinen.
Entä jos säästyisikin jotain vielä arvokkaampaa kuin rahaa?
Nimittäin aikaa. Tätä ei ehkä tule ajatelleeksi riittävästi, kun puhutaan ruokaostosten suunnittelusta. Kaupassa käyntiin voi kulua yllättävän paljon aikaa. Ensin lähdetään kauppaan, kierretään hyllyt, jonotetaan kassalle ja kuljetetaan ostokset kotiin.
Keräilypalvelussa joku toinen tekee osan tästä työstä puolestasi. Jos kauppareissuun kuluu tavallisesti tunti ja ostosten noutamiseen vain vartti, aikaa vapautuu 45 minuuttia.
Mitä sillä ajalla sitten tekisi?
Voisi valmistella seuraavan päivän ruokaa, käydä lenkillä, viettää aikaa lasten kanssa tai ihan vain istahtaa hetkeksi alas. Tai tiedättekö mitä?
Jos se ruokakaupassa kiertely on ollut se oma pieni hengähdyshetki kaiken arjen keskellä, niin voihan sitä mennä sen sijaan vaikka yksin kahville!
Ihan ilman ostoslistaa, aikataulua tai tarvetta keksiä kolmea uutta päivällistä. Toki ymmärrän hyvin myös sen, että jollekin ruokakaupassa käynti on nimenomaan mukavaa omaa aikaa. Eikä siitä tietenkään tarvitse luopua.
Tarkoitus ei ole tehdä arjesta suorittamista, vaan löytää ne asiat, jotka helpottavat sitä.
Vähemmän heräteostoksia voi tarkoittaa myös vähemmän ruokahävikkiä
Yksi Fiksumman ruokavuoden tärkeistä ajatuksista on se, että ruokaa ostettaisiin enemmän todelliseen tarpeeseen. Kun ostokset suunnitellaan etukäteen, tulee samalla mietittyä, mitä kotona jo on ja mitä tulevina päivinä oikeasti syödään. Heräteostoksissa ongelmana ei aina ole edes niiden hinta, vaan se, että ostetut tuotteet pitäisi myös ehtiä käyttää. Jos jääkaapissa on aineksia viiteen erilaiseen ruokaan, mutta aikaa kokata vain kolme, osa saattaa lopulta jäädä käyttämättä.
Tämän vuoksi yhdistän ostosten suunnitteluun myös Kaappitalkoot-ajattelun: ensin katsotaan jääkaapin, kuivakaappien ja pakastimen sisältö, sitten suunnitellaan ruoat ja vasta viimeisenä tehdään ostoslista. Näin kauppa täydentää kodin ruokavarastoja eikä päinvastoin.
Kokeile viikon ajan – näin pääset alkuun
Jos haluat testata, voisiko vakio-ostoslista tai keräilypalvelu helpottaa teidän arkea, aloita pienesti.
- Tee lista kodin perustarvikkeista. Kirjaa ylös tuotteet, joita ostatte lähes joka viikko.
- Luo yhteinen ostoslista. Käytä puhelimen sovellusta, johon myös muu perhe voi lisätä puuttuvia tuotteita.
- Tarkista kaapit ennen tilaamista. Mitä löytyy jo valmiiksi? Mitä pitää oikeasti ostaa?
- Suunnittele muutama tuleva ateria. Kaikkia viikon ruokia ei tarvitse lyödä lukkoon, mutta jonkinlainen suunnitelma helpottaa.
- Kokoa ostoskori verkkokaupassa. Tarkastele loppusummaa ja vertaa sitä omaan ruokabudjettiin.
- Kokeile keräilypalvelua tai käytä listaa tavallisessa kaupassa. Vertaa viikon lopuksi, miten ostokset sujuivat.
Voit myös pitää pientä kirjaa siitä, paljonko ostoksiin meni rahaa ja tuliko ostettua jotain, mitä ei tarvittu. Jo yhden viikon kokeilu voi auttaa tunnistamaan omia ostotottumuksia.
Fiksumpi ruokavuosi ei tarkoita, että kaikki pitäisi tehdä samalla tavalla
Minulle keräilypalvelu on toimiva keino vähentää heräteostoksia ja pitää ruokabudjettia hallinnassa. Jollekin toiselle paras ratkaisu voi olla paperinen ostoslista, kaupassa käynti kerran viikossa tai tarkka ruokalistasuunnittelu. Eikä kaikilla edes ole keräilypalvelua helposti saatavilla.
Tärkeintä ei ole se, miten ostokset tehdään, vaan että niitä tehdään hieman tietoisemmin. Meidän perheen Fiksumman ruokavuoden tavoitteena on käyttää ruokaan 8 000 euroa vuodessa. Se tarkoittaa noin 154 euroa viikossa nelihenkiselle perheelle. Jotta siinä onnistutaan, pitää välillä tarkastella myös omia tapoja. Ei vain sitä, mitä ostetaan, vaan myös sitä, miten ja miksi ostetaan.
Ja mie aion kyllä jatkossakin käydä ruokakaupassa hakemassa inspiraatiota. Ehkä vain vähän harkitummin ja silloin, kun sille on oikeasti aikaa ja tarvetta.
Koska joskus fiksumpi ruokavuosi alkaa niinkin pienestä asiasta kuin valmiiksi tehdystä ostoslistasta.
Miten teillä tehdään ruokaostokset?
Käytätkö kaupan keräilypalvelua, yhteistä ostoslistasovellusta vai hoidatko ostokset mieluiten itse kaupassa? Ja ennen kaikkea: mikä on sinun paras keinosi välttää heräteostoksia? Kerro kommenteissa! Olisi kiinnostavaa kuulla, millaiset ratkaisut toimivat erilaisissa perheissä.
Lue myös: Kaappitalkoot – näin aloitat ruokavarastojen inventaarion
Tutustu Fiksumpaan ruokavuoteen ja lataa oma ruokabudjettipohja: https://sannimontonen.fi/fiksumpi-ruokavuosi/