Täältä löydät kaikki matkailuun liittyvät artikkelit
Kevätviikonloppu Helsingissä – hotellikokemuksia ja ajatuksia majoituksista
Pitkästä aikaa päästiin kahdestaan liikkeelle – vain me kaksi, keväiseen Helsinkiin. Kun tällaisen viikonlopun saa aikatauluihin järjestymään, se on jo pieni voitto itsessään. Silloin panostetaan: hyvään majoitukseen ja nautinnolliseen ruokaan. Arjen keskellä tällaiset hetket ovat kultaakin kalliimpia. Minähän olen yöpynyt hotelleissa vuosien varrella enemmän kuin uskallan laskea – ja myös työskennellyt niissä aikoinani. Siksi minulla on aika tarkka maku ja tiettyjä odotuksia. Eikä se varmaan tule yllätyksenä kenellekään, joka seuraa minua somessa. Yksi tärkeimmistä kriteereistä hotellivalinnassa on aamiainen – kyllä, ihan totta. Käytän aikaa sen selvittämiseen, millainen kattaus on tarjolla, mistä se koostuu, ja kuinka aidosti panostettu kokonaisuus on. Tällä kertaa mietin, menikö valinta sittenkin vähän vihkoon? Valitsimme Hotelli Havenin, josta olin kuullut aiemmin hyvää – ja muistan jonkun sitä somessakin kehuneen. Minulle on tärkeää, että hotellissa on jotain uniikkia – persoonallisuutta, joka erottaa sen ketjumaisuudesta. Ja täytyy sanoa, että visuaalisesti Haven vakuutti: kuvat houkuttelivat ja palvelu oli suorastaan loistavaa. Siitä ei ole mitään valittamista – lämmin, toimiva ja asiantunteva asiakaspalvelu on aina iso plussa. Mutta sitten… se sänky. Meillä oli huoneessa iso king size sänky, mutta ei yhtenäinen petari eli ei siis yhteinäinen parivuode. Eikä siinä vielä kaikki – peitot olivat ohuet kuin kevättuuli. Missä ovat ne muhkeat, aavistuksen painavat peitot, jotka tekevät nukkumisesta oikeasti ylellistä? Sängyn koko sinänsä oli hyvä, mutta nämä pienet yksityiskohdat jäivät kyllä harmittamaan. Huone kyllä sijaitsi sisäpihalle, mikä teki siitä rauhallisen eikä kadun äänet kantautuneet. Muutenkin hotelli on todella hiljainen, mikä on iso plussa. Ilmastointi pitää kyllä kohtuu kovaa pöhinää. Sijaintihan hotellilla on myös loistava, kun rautatieasemalta hyppää ratiikkan, tulee se aivan hotellin viereen. Esplanadinpuisto on nurkan takana. Tiedän, että tällaiset asiat voisi ehkä kysyä erikseen – mutta jos majoituksesta pulittaa lähes 400 euroa kahdelta yöltä, on minusta ihan perusteltua myös odottaa tiettyä tasoa ilman lisäkysymyksiä. Tämä ei liity pelkästään Haveniin, vaan olen jo pidempään pohtinut majoitusten hintatasoa yleisemmin. Hinnat nousevat vuosi vuodelta, mutta samaan aikaan hotellien käyttöasteet näyttävät olevan laskussa. Eikö perinteinen logiikka menisi niin, että täysi hotelli kohtuullisilla hinnoilla tuottaisi paremmin – ja lisäpalveluiden myyntikin olisi helpompaa, kun asiakkaita on enemmän? Olen pohtinut pidempää, että nyt otan ja alan kirjoittamaan vähän paremmin ja laajempia postauksia majoituksiin ja palveluihin liittyen, eikä tämä tarkoita mitään kritiikkiä vaan oikeasti rehellistä puhetta. Jatkan tästä vielä myöhemmin – seuraavaksi tulossa fiiliksiä illallisesta ja siitä, miltä keväinen Helsinki näytti juuri nyt. Mutta tämä olkoon tämän viikonlopun hotellikokemuksen avaus.

Santoriini, kannattiko käydä?
Naisten lomamme Santorinilla oli odotettu hengähdystauko arjesta. Vietimme pitkän viikonlopun lauantaista tiistaihin, ja menolentomme oli suora. Paluu sen sijaan kulki Ateenan kautta, joten jo siirtymävaiheessa reissu tarjosi lisää mutkia matkaan. Santorini on tunnettu valkoisista taloistaan, sinisistä katoistaan ja satumaisista merimaisemista. Vaikka toiveemme olivat korkealla, todellisuus paljastui pettymykseksi. Matkan ensimmäinen takaisku tuli vastaan hotellin muodossa. Olimme varanneet arvokkaan majoituksen merinäköalalla, mutta todellisuus ei aivan vastannut odotuksia. Huoneiden jako aiheutti harmaita hiuksia, ja lopulta osa porukasta päätyi nukkumaan sohvilla. Vaikka merinäköala oli kaunis, rannalle pääsy olisi vaatinut parin kilometrin kävelyn. Ajankohta lomalle oli onneksi hyvä, sillä turistikauden huippu oli jo ohi. Silti saarella oli huomattavan paljon väkeä, joten voimme vain kuvitella, millainen ruuhka on sesongin aikaan. Kiertelimme pääkaupunki Firaa ja teimme päiväretken Oiaan, joka on tunnettu erityisesti auringonlaskuistaan. Vaikka maisemat olivat kuvankauniita, roskaisuuden määrä yllätti ja harmitti. Kävelimme paljon reissun aikana, ja itse aloitin joka aamu lenkillä ennen aamupalaa. Meidän majoituksen aamupala oli kyllä loistava ja tehtiin tilaus lapulla ja se sitten saapui sovittuna kellon aikana. Kahvin määrässä oli tosiaan yllättäen lisäämistä ja lopulta tilasimme aina aamulla 9 kuppia kahvia, että saatiin Suomalaiseen makuu riittävästi kahvia. Aamuisin keli oli inhimillinen, ja lenkin lomassa katselin, kun aasit ja muulit lähtivät töihin. Harmillista oli ajatella, että ne kuljettivat pääasiassa turisteja, jotka eivät itse jaksaneet kävellä. Eräänä päivänä kävelimme rannalle, josta vuokrasimme katoksen. Vuokra maksoi 75 euroa ja oli kuulemma puoleen hintaan – kyllä varjon saaminen oli Santorinilla arvokasta. Ranta oli kuitenkin hyvä ja keli loistava, joten päivä rannalla oli mukava kokemus ja lapsia leikitti, kun ystäväni kanssa hypittiin aalloissa (Tätä ei olisi voinut tehdä lasten nähden, koska aallot olivat oikeasti isot). Hintojen saaminen ennakkoon tai tällainen perustieto on vähän haastavaa, kun yrittää selvittää googlaamalla joten kannattaa varautua siihen. Ruokailu ei sekään tarjonnut helpotusta. Santorini on tunnettu hintavuudestaan, mutta ruoan laatu ei vastannut sen hintaa. Parhaaksi ateriaksi osoittautui katukojun gyros, joka oli yksinkertaisesti herkullinen ja edullinen. Kaiken kaikkiaan saaren hintataso vaatii tarkkaa budjetointia ja huolellista ravintoloiden valintaa. Vaikka reissumme ei vastannut odotuksia, se tarjosi meille ainutlaatuisia muistoja ja opetti, miten pienet asiat – kuten hyvä seura ja herkullinen gyros – voivat pelastaa paljon. Santorini on kaunis, mutta kannattaa olla tarkkana, ettei anneta Instagramin kiiltokuvien johtaa liikaa harhaan. Realiteetit voivat yllättää, niin hyvässä kuin pahassa. Pitkä viikonloppu on oikeasti aika riittävä aika Santorinin vierailulle. Nuo kukat olivat kauniita Nämä tomaattipallot oli mahtavia Kasvisten määrä on aika suppea Seura oli tärkein Auringonlaskua katsomassa, oli muuten muutama muukin.

Matkailua perheen kanssa asuntovaunulla
Matkustaminen lasten kanssa asuntovaunulla on kokemus, joka yhdistää perheen ja tuo unohtumattomia muistoja. Meille asuntovaunu on ollut avain irtiottoon ja mahdollisuus tutustua kauniiseen Suomeen ympäri vuoden. Vaikka matkailemme vain kotimaassa, tarjolla on niin paljon monipuolista nähtävää ja koettavaa, mutta joskus lähdemme kiertämään myös ulkomailta. Kesä on ehdottomasti matkustamisen sesonkiaikaa. Loma-aikaan pyrimme viettämään koko loman tien päällä, tutkien eri kaupunkeja, luontokohteita ja leirintäalueita. Lapset rakastavat uimarantoja, metsiä ja uusiin kavereihin tutustumista leirintäalueilla. Jokainen paikka tuo mukanaan oman tunnelmansa, olipa kyseessä Saimaa, Oulun seutu tai Länsi rannikko. Suomen kesän valoisa yö ja lempeä lämpö tekevät retkistä erityisiä. Meidän asuntovaunussa mahtuu loistavasti 5-henkinen perhe nukkumaan, ja rakastan tehdä ruokaa vaunussa. Meillä on pieni grilli matkassa, irto-induktiotaso sekä retkeilyyn sopivia apupöytiä. Vaunussa itsessään on kaasulevyt. Kun markiisin levittää ja asettelee kaiken valmiiksi, niin mökki on hetkessä valmis paikallaan. Lapset löytävät aina kavereita ja viettävät aikaa leikkipaikoilla, uimassa ja touhuamassa yhdessä uusien tuttavien kanssa. Koiramme ovat tottuneita matkailijoita, ja ne viettävät paljon aikaa makoillen vaunun edessä. Vaunun sisällä ne valtaavat usein pöytäryhmän sohvat ja tulevat viereen nauttimaan seurasta. Syksyllä ja talvellakaan ei tarvitse jäädä kotiin. Asuntovaunun lämmitys ja mukavuudet mahdollistavat matkailun kylmälläkin säällä. Syksyn ruska ja hiljaiset leirintäalueet tuovat oman viehätyksensä, kun taas talvella olemme viettäneet vähän pidemmän pätkän Levillä. On ihanaa kävellä lumisessa maisemassa, tai olla rinteessä ja palata asuntovaunuun nauttimaan lämpimistä juomista. Viikonloppureissut tarjoavat tervetulleen tauon arjesta, kun pidemmät lomamatkat eivät ole mahdollisia. Pakkaukset sujuvat jo rutiinilla, ja tiedämme tarkalleen, mitä tarvitsemme mukaan. Asuntovaunulla matkustaminen antaa vapautta valita kohde hetken mielijohteesta – on helppo vaihtaa suunnitelmia, jos sää ei suosi tai kaipaa uusia maisemia. Usein käymme myös kyläilemässä vaunun kanssa, jollon ystävien ei tarvitse miettiä miten meidät majoittaa. Asuntovaunuelämä tarjoaa meille perheenä mahdollisuuden elää hetkessä, nauttia luonnosta ja viettää laatuaikaa yhdessä. Tulenkin päivittelemään tänne meidän vaunukuulumisia ja kommelluksia pikkuhiljaa. Se on tärkeää meille, vaikka minulle on tärkeää tarjota lapsille reissuja ja haluankin käydä paljon reissuissa heidän kanssa.