Naisten lomamme Santorinilla oli odotettu hengähdystauko arjesta. Vietimme pitkän viikonlopun lauantaista tiistaihin, ja menolentomme oli suora. Paluu sen sijaan kulki Ateenan kautta, joten jo siirtymävaiheessa reissu tarjosi lisää mutkia matkaan.
Santorini on tunnettu valkoisista taloistaan, sinisistä katoistaan ja satumaisista merimaisemista. Vaikka toiveemme olivat korkealla, todellisuus paljastui pettymykseksi. Matkan ensimmäinen takaisku tuli vastaan hotellin muodossa. Olimme varanneet arvokkaan majoituksen merinäköalalla, mutta todellisuus ei aivan vastannut odotuksia. Huoneiden jako aiheutti harmaita hiuksia, ja lopulta osa porukasta päätyi nukkumaan sohvilla.
Vaikka merinäköala oli kaunis, rannalle pääsy olisi vaatinut parin kilometrin kävelyn. Ajankohta lomalle oli onneksi hyvä, sillä turistikauden huippu oli jo ohi. Silti saarella oli huomattavan paljon väkeä, joten voimme vain kuvitella, millainen ruuhka on sesongin aikaan. Kiertelimme pääkaupunki Firaa ja teimme päiväretken Oiaan, joka on tunnettu erityisesti auringonlaskuistaan.
Vaikka maisemat olivat kuvankauniita, roskaisuuden määrä yllätti ja harmitti. Kävelimme paljon reissun aikana, ja itse aloitin joka aamu lenkillä ennen aamupalaa. Meidän majoituksen aamupala oli kyllä loistava ja tehtiin tilaus lapulla ja se sitten saapui sovittuna kellon aikana. Kahvin määrässä oli tosiaan yllättäen lisäämistä ja lopulta tilasimme aina aamulla 9 kuppia kahvia, että saatiin Suomalaiseen makuu riittävästi kahvia.